Hyvää tauskia!

(= Suomessa Tauski on yöttömän yön juhla.[7] Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan tauskipäivänseisauksena.[8] Tauski on virallinen liputuspäivä, Tauskin popituspäivä. [5] Muista popituspäivistä poiketen silloin popitus alkaa jo aattoiltana kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti tauskipäivän iltaan kello 21 saakka.[5][9] Tauski on myös kirkollinen juhlapäivä.[10] Katso myös: Juhannus)

Nythän onkin keskikesän aatto, ja kaikesta huolimatta en kirjota tätä ämpäri päässäni keskeltä metsää, vaan omasta kodista, lähes keskeltä stadia. Mitä ihmettä?! Poikkeus vahvistaa säännön: joskus on ihan hyvä viettää aikaa mm. tuunausprojektien kanssa! Sadekaan ei ole haitannut kun iho hohkaa kaunista ravun punaa. Illan saldo: yksi kadotettu neula, yksi katkennut neula, kaksi kädellistä helliä sormia, sekä puremajäljen näköisiä kulumia vasemmassa keskisormessa, mutta: yksi tuunattu vaalea farkkuhame! En muista miltä kyseinen härpäke näytti joskus keväällä kun sen kirpparilta muutamalla eurolla korjasin, mutta pituutta taisi olla enemmän,aika reippaastikin. Nyt helma onkin lyhyempi ja "revitty," tässä lopputulos:



Hameen tuunaamisen lisäksi olen myös pakannut mahdollista muuttoa varten, syynä roommates outta hell.


"Haha, you are fucked now! Aka haha, olet kusessa. Kirjaimellisesti.

Pyysin toista äskettäin tiskaamaan tiskinsä, sillä ne ovat lilluneet tiskialtaassa jo päivän pari ja tiskivesi alkaa jo uhkaavasti vihertää: kämppis uhkasi vetää turpaan jos kosken niihin?! :D Ymmärtänette varmaan miksi haen asuntoa Helsingistä tai vaikka Pihtiputaalta (ei sitten muuten mitään hajua missä se on!), kunhan saan työmatkat sumplittua keskustaan ja mahdollisesti myös opiskelupaikkoihin syksyllä. Jopa paikkakunnan vaihtokin houkuttaa sillä stadin ja sen lähimaaston hintatasolla on aika helvetin vaikeaa löytää elinkelpoista asuntoa alle 500€/kk.

Vinkkailla asunnoista toki saa, mutta olen semi skeptinen, sillä kaikenlaisia humpuukiheikkejä ja heikkiliisoja on kovasti liikkeellä. Nakuttelin taannoin asuntohakemuksia joka paikkaan mihin google vain osoitti, ja sain todella kummallisen puhelun: minulle tarjottiin kampista kattohuoneistoa, n. 250 € /kk. Jutussa oli tietty pikku jippo kätkettynä: asuisin miehen kanssa joka olisi mukana "radio-ohjelmassa," mihin kuuluisi että hän esittäisi kotiapulaistani. Minun kuuluisi pomottaa tätä au-pairiani, jotta radio-ohjelma olisi uskottava. Yhtäkkiä puheissa vilahti sukkahousut, ja tajusin että olen keskustellut tämän tyypin kanssa aiemminkin! Kun nimittäin keväällä täyttelin työhakemuksia, sain todella hämärän työtarjouksen: olisin promoottorien johtaja, ja työhöni liittyisi pomottava käytös ja sukkahousujen peseminen !!! :D Pikaisen salapoliisityön jälkeen löysin jopa jätkän tuoreen haastattelun iltalehti.fistä, otsikolla "Poliisi varoittaa seksihuijarista"

"# Iltalehti tavoitti myös "promoottorin", joka hymähtää huijaamilleen naisille. - Se nyt on sama jos vaikka baarissa jotain puhuu. Joskus voin olla vaikka pappi. Naiset uskoo mitä ne uskoo, hän sanoo.
# Mies korostaa, ettei hän ole tehnyt mitään rikollista. Omasta mielestään hän on vain kokeillut naisten huumorintajua. - Puolet loukkaantuu, puolet ei. En tee mitään rikollista.
# Nettisivuilla mies esittelee nykyisen firmansa erikoistuneen muun muassa kansainvälisten tähtien konsertteihin, maan suurimpiin festivaaleihin ja musikaaleihin sekä viihteen ja urheilun suurimpiin tapahtumiin. Sivuilla on myös näkyvä joukko tunnettujen suomalaisfirmojen logoja. "

Kyseessä on täysin sama jätkä! Selkeästi tekaistujen kotisivujen kuvaus osui täysin nappiin, sillä löysin numeron perusteella nimen ja firman, ja googlettamalla kyseiset kotisivut.

Minusta toisen tietojen selville ottaminen työpaikka/asuntohakemusten yms. kautta ja tekaistun asunnon/työpaikan tms. mahdollisuuden tarjoaminen sukkahousujen haarakiilan hieromisen toivossa on täysin moraalitonta. Baariin mennessään naiset sentään ovat tietoisesti ties millaisten örvelöiden iskemisyritysten kohteena ja voivat tarvittaessa turvautua vaikkapa järjestyksenvalvojiin, mutta työpaikka- tai asuntohakemusta täyttäessä intressit tuskin liittyvät millään tasolla siihen että antaisi seksuaalista nautintoa jollekin keski-ikäiselle naiseksi pukeutunueelle miehelle, sori nyt vaan. Harmittaa niiden nuorien, sinisilmäisten ja rahan takia mihin vaan suostuvien naisten puolesta, jotka hänen uhreikseen ovat joutuneet!!

Mitäs muuta, pohdin tässä että kannattaako leikata mustiin jegginseihin trendikkäät ilmastointireiät, se on nimittäin jostain syystä kovin muodikasta nykyään. Taidan kyllä jättää sen toistaiseksi tekemättä, sillä en tiedä vielä miten rei'istä saa viiltomaiset, täytyy vähän katsella josko jostain löytyisi joku tutoriali. On se myös totta kai hyvä olla yhdet ihan säädylliset mustat pillitkin.
Toivotaan että säät paranee aattoa kohden, josko sitä menisi tsekkaamaan stadin juhannuksen huomenissa. (kerran oonki sen tehny, jäätiin dokailee seurasaaren porteille.) Siispä mahti tauskia kaikille!!

Laav Cherry

Hei rakas päiväkirja!

Ennenkuin kajautatte gaudeaamus iguturit ilmoille ja hukutatte minut aaltomaljakkoihin ja ruusuihin, joudun harmiksenne ilmoittamaan että tuo mahtava lakkipääkuva on syksyltä 2008. :) Eli ollaa tässä oltu ylioppilaita jo jokunen hetki jos toinenkin.. Huomenna on vika pääsykoe, amiskorkeeseen, sitten voin hengähtää eli toisin sanoen myydä suurimman osan vapaa-ajastani työmarkkinoilla, hmh.
Yliopiston pääsykoe meni puoliksi hyvin (kirjallisuus) ja puoliksi huonosti (aineisto), onneksi ilmeisesti muillakin. Enpähän ainakaan ollut ainoa joka ei saanut mitään tolkkua Matti Vanhasen Sata-komitea sössötyksestä. No, onneksi se on ohi, en tiedä kehtaanko edes jännittää tuloksia, mutta jännitänpä silti.
Sitten on kierretty mm. karaokebaarissa, Pasificossa ym. kalliossa, YK:n avajaishippaloissa, öö, parvekepiknikillä, niin ja käytiin kattomassa Sinkkuelämää 2. :D Ykkönen oli ehkä parempi, ja sekin kyllä yksi turhimpia leffoja ikinä. Mutta! Loistavaa aivojennollaus -matskua, kuten esim. Desperate Housewives. Tuollaisen leffan jälkeen on vaikea miettiä mitään turhan vakavaa, joten ette nyt saa mitään korkeatasoista analyysiä elokuvasta. Ironman 2:n taas ajattelin mennä katsomaan toistekin! Oon aika hollywoodin orja.
Mutta palataksemme aiheeseen miksi ylipäätään menin katsomaan koko elokuvaa: Samantha Jonesin takia. Hahmo on legenda! Carrie taas, päähenkilö, pukeutuu järkyttävän rumiin vaatteisiin,(vaikka laukkusi ja kenkäsi maksaisivat enemmän kuin asunto Manhattanilla, se ruma riepu ylläsi on silti ihan helvetin ruma riepu!) näyttää rumalta: epäluonnolliselta ja anorekitsen laihalta, sekä on täysi idiootti "rakkaus" -dilemmoineen. ("Jos rakkaus on sokea niin voinko rakastua sokeaan, vai kumoavatko ne toisensa?!" -tyyliin. Ihme saivartlulla se muka tienaa ne asunnot ja merkkivaatteet, joopa joo.) Se tummatukkanen on teennäisen viaton, ja se punatukkanen, hmm enkö muista edes niiden nimiä, aa Miranda, vaikuttaa tykkäävän tytöistä niinkuin hahmon näyttelijä oikeassa elämässä, eli se mies ja lapsi -kuvio on myös vähän päälleliimattu.
No, analyysiäpä tuli kuitenkin. Muttamutta pakko mennä nukkumaan, tavataan taas pian!
-Cherryb

Update

Olen saanut kommenttia että blogini on nolo koska päivitin sen viimeksi nakkisodan aikaan, kun käpylehmä oli uusinta teknologiaa jne. No olen esimerkiksi lukenut semi ahkerasti pääsykokeisiin! Sain toki töitä, mutta voin vain sanoa että onneksi kuulun PAM:iin, sillä perinässä on lafkalta sellaiset 100€ maksamattomia palkkoja, joten se oli sitten sellainen keissi. Työntekijät varoittelivat minua nihkeästä pomosta, mutta en olisi uskonut että kukaan kehtaa olla maksamatta työntekijälle hänen koko palkaansa, ihan vain ilmeisesti huvikseen. Tapaukseen liittyy kyllä mm. vahingossa sulattamani keittolevy, mutta silti. Huh huh sanoo duudsoniorava. Ihan jännittää mitä tässä käy, pitääkö PAM:in lähteä rosikseen 100€ takia =D



Olen myös tuota Karl Polanyin suurta Murrosta lueskellut, ei ihan kevyttä 50-luvun tienoilla kirjoitettua tekstiä sellaiset kevyet 500 sivua mm. siitä miksi markkinatalous tuhoaa hänenmielestä itse itsensä. Jätkä on toki ihan edistyksellinen, mutta olisi se voinut vähän enempi miettiä mitä kirjoittaa, kun jokainen kappale rakentuu jotakuinkin näin: aluksi hän vihjaa mistä aikoo puhua, sitten hän kertoo mitä pitää tietää että aiheesta voidaan edes puhua, sitten hän kertoo vähän aiheen vierestä ja sitten siirrytäänkin kokonaan uuteen asiaan. Sitten kerrotaankin mistä todellisuudessa piti alunperin puhua, mutta jotta siitä voitaisiin puhua, pitää tutustua seuraavaa kappaletta käsittelevään aiheeseen. Siinä sitten olet yhtä kysymysmerkkiä koko kirjan ajan. (Joo, olen lukenut koko opuksen tasan kerran, iik, pieni ahdistus tälläkin hetkellä kun tiedän että minun pitäisi lukea eikä päivittää jotain blogia jota lukee hyvällä tsägällä pari kaveria ja randomia.) Markkinoiden itsesääntelevyyden utopisuus, 1800-luvun instituutiot ja niiden vaikutukset koko vuosisadan historiaan, ihmiskuntaa muokannut tuotannontekijöiden tavarakäsite sekä itse murroksen synty ja jyllääminen on painunut kalloon, mutta silti pelkään että pää lyö tyhjää paperin edessä, kuten kävi äidinkielen ylppäreissä jokunen vuosi taaksepäin.
No, ensikuussa ne on sitten sentään ohi ja voin katsoa youtubesta lolcatseja hyvällä omatunnolla ja tehdä jotain kivan mekaanisia hanttihommia vastapainosi dekadenttiselle kesämieselämälleni joka säilyy tietenkin kohtuuden rajoissa, lukea viihdyttäviä kirjoja jopa ihan huvikseni, enkä tuntea kokoajan otsalohkossa tykyttävää syyllisyyttä siitä etten lue tai edes ajattele markkinoiden mekanismeja. Toivottavasti tänä vuonna irtoaa edes joku opiskelupaikka, sillä en jaksaisi pyöriä ympäriinsä vielä toista vuotta lukion jälkeen! (voin kyllä vain syyttää ensimmäisestä vuodesta itseäni kun en osannut hakea mihinkään..) Joten pitäkää minulle peukkuja! Jos en mitään muuta hyötynyt kalliista valtsikan valmennuskurssista niin ainakin keksin itselleni hienon tatuointi-idean piirrellesäni tunnilla etusormeni ja peukaloni väliin puhuvaa päätä jonka leuat loksuu kun sormia heiluttaa. Itse opiskelu on myös ollut kivaa pitkästä aikaa, minulla olikin ollut ikävä monisteita ja konseptien marginaalittamista.

Sen lisäksi olen viihtynyt eräällä keskustelufoorumilla, en kyllä tiedä miksi. Eikö olekin inhottavaa kun kirjoitat mahdollisimman selkeää tekstiä saadaksesi vastauksen kysymykseesi ja sitten joku idiootti tulee ja varastaa shown hölöttämällä jotain ihan aiheen vierestä ja on vielä VÄÄRÄSSÄ?! Monta tuntia hyvää opiskeluaikaa on mennyt tutkiessä nisäkkäiden ruoansulatuselmistöä ihan vainsaadakseni luun kurkkuun ärsyttävälle taikakristalleihin uskovalle hipille. Suosittelen kuuntelemaan biisiä nartunläpsintähanska samalla repeatilla: http://www.myspace.com/ilkkakalevitillanen

Ainiin ja eilen oli eka kesäpäivä! Nolotti kyllä olla ainoa kaupungilla jolla oli paljaat sääret, mutta siellä oli kuuma! Tänään näin sentään paljaat käsivarret toisella. Jee kesä! Stadikkakin on jo auki ja silmiä punottaa kun puut taas muistivat että ne tarvitsee lehdet kun ei enään sada lunta joka toinen päivä. Jibbijei!

Parhaat pähkinänkuoren palat vuodelta 2009

Enpä ole syksyn jälkeen paljoa uhrannut ajatuksia tälle blogille, sillä paljon on tapahtunut! Mutta nyt kun olen taas työttömänä, on aikaa vähän päivitellä. Kuulitte oikein, lappu iskettiin luukulle niinkin kaurismäkeläisessä työpaikassa kun Hakaniemen Hallin kahvilassa, jossa ehdin kaataa kahvia mammoille ja papoille n. 4kk ajan. Joten jos siis olet töölöläinen/keskustalainen (ha ha siis ytimessä, ei poliittisesti) jonkun kivan pikku putiikin pyörittäjä niin palkaa mut! Käymisen arvoisia kohteita Hakiksen hallissa on mm. Soppakeittiö (ja jeesus rakastaa sinua jos sinä päivänä sattuu olemaan taivaallista kikherne-kookos -keittoa!), Parhiala (Parhaat teet, kahvit ym.) Marimekon liike ja lukuisat muut pikkupuodit.
Näin vuoden alussa voisi tehdä pientä yhteenvetoa viime vuodelta. Kävin ensimmäistä kertaa Lontoossa, viikon reissulla! Hauskaa oli mutta homma meni aika käsistä karanneeksi biletykseksi. Toivottavasti pääsen joskus vähän tutustumaan tarkemmin jopa ihan nähtävyyksiinkin!


Seuraava suuri etappi oli eeppisimmät juhannus - eli juoppohulluilutauskibileet kokkoineen kaikkineen Tuusankorventiellä! Taikatemppuja, vain valokuvissa näkyviä ufoja, livesettejä, maailman paskin bändi ja mieletön kasvisruoka jättivät lähtemättömät jäljet.


Sitten pääsin vihdoin muuttamaan ensimmäiseen omaan kotiini, ja tätä kannatti kyllä odottaa:


Luvassa oli siis toiset eeppiset bileet kun muutto ja synttärit sattuivat suht päällekäin. Megapartyihin vaellettiin jopa niin kaukaisista ja eksoottisista paikoista asti kuin Turku ja Pori!

Siinä vähän vielä ikkunaa ja teemukia. Löydettiin myös vintiltä kirjahyllyn lisäksi kissa, joka nimettiin Prinsessaksi.


Voi pientä! Seuraavana aamuna naapuri soitti ovikelloa ja kyseli Sakkeaan, höh. Tuli vähän ikävä jäbää tuosta kuvasta!
Tällaista nyt tällä kertaa, katsotaan josko jaksaisin jotain kirppari/laukkupostausta väsäillä pian!
-Kirsu